Noun

1. Death, demise, decease.

   tuomita + genitive-accusative + kuolemaan = to sentence/condemn to death.

Compounds

• aivokuolema
• armeliaisuuskuolema
• armokuolema
• hukkumiskuolema
• kalakuolema
• kauppakuolema
• kuolemaantuomittu
• kuolemanhiljainen
• kuolemankello

• kuolemanpelko
• kuolemanrangaistus
• kuolemansynti
• kuolemantuomio
• kuolemantuottamus
• kuolemanvakava
• kuolemanväsynyt
• kärsimyskuolema

• kätkytkuolema
• lehtikuolema
• liikennekuolema
• lintukuolema
• marttyyrikuolema
• metsäkuolema
• valekuolema
• äkkikuolema